Smithy Ide on 43-vuotias mies, joka asuu Rhode Islandilla. Yllättäen hänen vanhempansa kuolevat auto-onnettomuudessa kotimatkallaan. Smithy järjestää hautajaiset vanhemmilleen yhdessä tätinsä ja setänsä kanssa. Seuraavana päivänä Smithy käy postia läpi ja huomaa kirjeen, joka on osoitettu hänen isälleen. Hän avaa kirjeen. " - Bethany Ide, 51, menehtyi paleltumisvammojen aiheuttamiin komplikaatioihin. -".
Smithy ei usko lukemaansa todeksi. Hänen siskonsa Bethany on ollut kadoksissa monta kymmentä vuotta ja nyt vihdoin hän on löytynyt. Kuolleena. Smithy ottaa vanhan pyöränsä Raleighin alleen ja lähtee juovuksissa ajamaan vailla päämäärää. Seuraavana aamuna hän herää vanhalta sahalta. Smithy ei muistanut, että pyöräily voisi tuottaa hänelle näin mahtavan olon. Hän päättää polkea sivukaupunkeja pitkin takaisin kotiinsa.
Kuitenkin matkalla kotiin Smithy vaihtaa suuntaa ja polkee eteenpäin. Hän polkee ja polkee. Jossain vaiheessa hän soittaa naapurilleen Normalle (naiselle, joka on muutamaa vuotta Smithyä nuorempi ja joka on ollut ihastunut häneen pienenä) ja selittää, että hän on lähdössä hakemaan siskonsa ruumista Kaliforniasta.
Smithylle tapahtuu uskomattomia asioita tällä matkalla ja hän pohtii paljon perhettään ja omaa elämäänsä.
>> "Olen Smithy Ide", sanoin.
"Tuo tuntee Billin. Sinun isäukon", Theresa sanoi lähes anteeksipyytävästi.
"Isäsi pelasti henkeni."
"Tuo on Billin poika Bill" Theresa sanoi väsyneesti.
Ojensin käteni. Ehdin nähdä vain yhden sulavan liikkeen, yhtä nopean kuin vanhan ajan revolverisankareilla, kun Bill paiskasi käteni syrjään ja kohotti naamaani vasten pienen sinihohtoisen pistoolin. Theresa parkaisi ja lankesi polvilleen Jumalaa rukoillen. Pikkupoika juoksi viereisestä huoneesta sisään ja jäi seisomaan valtavan suuren äitinsä viereen.
Suuni kuivui. Päätäni huimasi." >>
Kirjan alku oli shokeeraava. Smithy menetti molemmat vanhempansa ja sisarensa heti kirjan alussa. Ehkä se oli välttämätöntä, jotta hänen tarinansa voitiin kertoa. Jos hänen vanhempansa olisivat olleet elossa, ei Smithy olisi tehnyt niinkuin teki.
Kirja oli loistava. Kirjailija on kirjoittanut Smithyn matkan niin mielenkiintoiseksi, että sain kirjan hädintuskin laskettua käsistäni, kun huomasin, että se loppuikin jo. Koko ajan toivoin, että Smithy löytäisi etsimänsä ja palaisi kotiin onnellisena kaikesta ikävästä huolimatta, mitä hän oli kokenut matkallaan ja ennen sitä.
Tavisten ja luusereiden sankaritarina, sydämeenkäypä on the road - romaani
>>
