sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

P.S. Rakastan sinua

Kuulin kirjasta ensi kertaa vuonna 2008, jolloin kyselin äidiltäni olisiko hänellä jotain hyvää lukemista, sillä kirjasto oli kiinni ja oman kirjahyllyni olin kolunnut läpikotaisin ja osasin jokaisen kirjan ulkoa etu- ja takaperin.
Äitini siis lykkäsi käteeni Cecelia Ahernin kirjan: P.S. Rakastan sinua. Koska äidilläni on erilainen maku kirjojen suhteen kuin minulla, otin epäilevin mielin kirjan haltuuni ja aloin lukea.
Kävi ilmi, että olin turhaan epäillyt äitiäni tämän kirjan kohdalla. Kirja imaisi minut maailmaansa ja minä melkeinpä söin kirjan samalta istumalta.

Holly oli tavannut Gerryn ensi kertaa ollessaan parikymppinen. Sen jälkeen he olivat viettäneet jokaisen minuutin yhdessä. He tunsivat toisensa edestä ja takaa, oikein ja väärin päin. He olivat parhaita ystäviä, rakastavaisia ja elämänkumppaneita.
suunnitelleet elämäänsä toistensa rinnalla ilojen ja surujen kera, kuolemaan saakka. Niin, kuolemaan saakka. Juuri kun Holly ajatteli, ettei elämä voisi paremmin mennä Gerry sairastui ja kuoli.
Holly elää kuin horroksessa, hän kuvittelee, että Gerry on vieläkin läsnä ja hän puhuu Gerrylle. Holly nukkuu, tilaa roskaruokaa suoraan kotiin eikä vastaa sukulaisten ja ystäviensä puheluihin. Eräänä päivänä Holly muistaa kirjeen, joka on hänen vanhempiensa luona. Hänen äitinsä oli soittanut Hollylle viikkoja sitten ja kertonut kirjeestä, jonka päällä oli lukenut Holly nimi ja "LISTA". 

Lista oli ollut Hollyn ja Gerry yhteinen vitsi. Gerry oli aikonut tehdä sellaisen, jotta Holly muistaisi tehdä kaikki asiat, jos Gerrylle tapahtuisi joskus jotain.
Eihän Gerry ollut voinut tosissaan tehdä listaa ja lähettää sitä Hollylle?




>> "Sharon!" Holly huudahti heti kun luuri nostettiin. "Et ikinä usko! Voi luoja, tuskin uskon sitä itsekään!"
"Öh... John tässä, mutta minä haen Sharonin." Hätääntynyt John ryntäsi etsimään Sharonia.
"Mitä, mitä, mitä?" Sharon huohotti. "Mikä hätänä? Oletko kunnossa?"
"Joo, voin hienosti!" Holly kikatti hysteerisesti. Hän ei tiennyt itkeäkö vai nauraa ja unohti siinä samassa, miten lauseita muodostettiin.
John katseli, kun Sharon istahti keittiönpöydän ääreen hämmentyneenä ja yritti parhaansa mukaan saada selvää, mitä Holly oikein pajatti. Ystävä höpötti jotain rouva Kennedyn antamasta ruskeasta kirjekuoresta jossa oli ollut yöpöydän lamppu. Todella huolestuttavaa.
"Lopeta!" Sharon huusi Hollyn ja Johnin yllätykseksi. "En ymmärrä sanaakaan, joten ole kiltti", Sharon puhui hyvin hitaasti, "ja rauhoitu, hengitä syvään ja aloita alusta. Puhu mielellään myös kieltä, jota minäkin ymmärrän."
Yhtäkkiä toisesta päästä kuului nyyhkäyksiä.
"Voi Sharon." Hollyn ääni oli heikko ja värisi. "Hän kirjoittu minulle listan. Gerry kirjoitti minulle listan." >>


P.S. Rakastan sinua on koskettava tarina rakkaudesta, joka elää vielä kuoleman jälkeenkin. Gerryn kirjeet ovat hellyttäviä ja saavat lukijankin kyyneliin. On ihana nähdä, kuinka Gerryn kirjeet saavat Hollyn taas elämään ja luottamaan siihen, ettei elämä pääty siihen, että Gerry kuoli. Gerry vakuuttaa kirjeissään, että Hollyn täytyy siirtyä eteenpäin, alkaa elämään omaa uutta elämäänsä ja vähitellen päästää irti Gerrystä.



" Hyvän olon tarina" - Kodin Kuvalehti
" Kirja on sekä hellyyttävä että hauska" - Me Naiset





>>


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti